Archive for the ‘Nikki’ Category
Valeraskaus, tuo vihon viimeinen riesa. Onhan se omalla tavallaan huvittavaa ja suloista, kun narttu hoitaa pehmoleluja, mutta kun se osuu omaan laumaan niin hermo meinaa mennä. Nikki päätti sitten tosissaan, että se saa pentuja… ensin raavittiin pesää kasaan ja löytyi yksi ihana road kill pehmo kannettavaksi. Siinä vaiheessa en vielä pahemmin kiinnittänyt asiaan huomiota, koska aikaisemmin se on vaan erittänyt maitoa, mutta ei hoitanut mitään. Sitten yhdestä tuli yllättäen neljä, jotka kasattiin sohvan nurkkaan ja maattiin vieressä. Välillä tökittiin kuonolla kun ne ei tajunneet olla eläviä. Awalle muristiin rumasti ja Awa totes, ettei tyttären tarvi hyppiä nenille vaikka olisi kuinka hormonit sekaisin. Myöskään aamukahviseuraksi ei enää tullut kuin Awa. Nikki nökötti sohvalla odottamassa sitä kun murot kolahtaa kippoon ja pikaista ulkoilua. Galastop sentään esti maidon erittymisen, mutta tuon pään resetointiin siitäkään ei ollut pika-apua. Nyt alkaa käytös vähän helpottaa, mutta onpa ollut melkoinen viikko. Ehkä siitä tulee ylihuolehtiva emo aikanaan, mutta muussa tapauksessa mä en kyllä jaksa katsella tuollaista käytöstä kahta kertaa vuodessa. Katsotaan nyt onko Awa samassa tilassa kuukauden kuluttua vai meneekö sillä helpommalla ohi.
Awan kanssa ollaan palattu agilityn pariin. Ohjatuissa treeneissä saatiin taas läksyjä ja sunnuntaina käytiin sitten suorittamassa läksyjä. Lämmittelyksi otettiin jumppasarjaa muutama kerta alle ja sitten siirryttiin läksyjen pariin. Rengas tuotti niin paljon tuskaa, että olin jo luovuttaa ennen kuin sain onnistuneita suorituksia edes kahta peräkkäin varmistaakseni, että Awa todella on sisäistänyt sen mitä renkaan kanssa pitää tehdä. Toisena läksynä pyrittiin parantamaan ponnistustekniikkaa muurilla. Rakensin radan, jossa oli hyppy, muuri ja putki. Aloitimme treenit pelkällä muurilla ja seuraavaksi lisäsin putken vauhdittajaksi. Seuraava variaatio oli muuri – putki – muuri – hyppy eli lisää vauhtia ja kulmaa onnistukseen, jotta saadaan hypyn liitorata matalammaksi. Hyppy lopussa oli vain eteen irtoamista varten, jotta vauhti ei pysähdy muurin jälkeen. Tämä harjoitus oli Awasta hurjan hauska! Se jopa lähti suorittamaan putkea ”väärään” suuntaan saadakseen muurille vinon lähestymisen heti kun oma ohjaukseni oli hieman epäselvä. Aika tiukalla otteella sain viedä Awan putkelle saadakseni sen suorittamaan putken haluamaani suuntaan. Tämän jälkeen totesin, että muut kerrattavat asiat jätetään toiseen kertaa ja lähdetään kotiin hyvällä mielellä. Back-on-track Awalle niskaan ja rento kävelylenkki ennen kotiin autoilua.
Oma mieli oli loistava onnistuneiden treenien jäljiltä ja syksyinen ilmakaan ei ollut hassumpi siinä vaiheessa. Kehä III:lla ihmettelin ruuhkautunutta liikennettä ja lopulta syyksi paljastui ihmisen jonottavan Ikeaan ostoksille! Eikö ihmisillä oikeasti ole pyhäpäivänä muuta tekemistä kuin shoppailu. Missä on kaikki ulkoilu ihanassa syyssäässä ja muuten vain rento lepopäivän vietto?
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Me voidaan aloittaa kuvilla elokuun “perhetapaamisesta” eli Awa ja Nikki tapasivat Pavel-isän ja Mitra-pojan. Tästä porukasta lienee mahdotonta saada siistiä kuvaa ilman, että kaikki kytketään hihnoihin ja pakotetaan ojennukseen, joten esitellään porukka tällä tavalla aktiivisena leikkimässä keskenään.
Käväistiin taas Toholammilla sukuloimassa ja Tiina saapui poikien kanssa paikalle, niin päästiin perinteisesti juoksuttamaan koiria veljeni pelloille. Tämäkin perinne täyttää ensi jouluna 10 vuotta! Ensimmäisen kerran tämä toteutettiin joulun pyhinä 2001. Pakkasta oli mukavat -27′C ja kamerat jähmettyivät aika nopeasti. En muista onko mulla edes tallessa niiltä ajoilta yhtään kuvaa. Koirina meillä Tiinan kanssa olivat silloin veljekset Secret Affair’s Power of Three “Leksa” ja Secret Affair’s Plenty of Love “Masi”. Awa ja Pavelkin ovat sukua keskenään, vaikkakaan ei ihan noin läheistä ja nyt meillä on jälleen saman pentueen koirat nuorimmaisina.
Mutta hyvin näytti laumajärjestys perheessä muodostuvan. Paavo-isä antoi kurinpidolliset ohjakset Awalle, joka suvereenisti pisti perheen nuorison ojennukseen. Nikki ja Mitra leikkivät nätisti keskenään ja innostuivatpa vanhemmatkin välillä mukaan juoksemiseen vaikka jättivätkin painimisen vähemmälle.
Ja mukaan myös sivukuvia. Taka-alalla Mitra ja edessä Nikki. Toisessa kuvassa Pavelin pää sekä sporttieksi muuntautunut Awa. Tässä alkaa jo vähän näkyä Awan agilityharrastuksen kautta hankittujen lihaksien muotoutuminen.
Nyt on molempien omien koirien juoksut kärsitty ja päästään viimein hormoonihirviöistä eroon ja normaaliin elämänrytmiin treeneineen ja kimppalenkkeineen. Torstaina olisi tarkoitus jatkaa Awan kanssa agilityryhmässä siihen asti kun ulkona kelit antaa myöden turvallisesti treenata. Nikkin treenit saavat odottaa siihen asti että saan oman käteni kuntoon, sen kanssa kun yksikätisenä ei oikein mitään pysty tekemään toisin kuin Awan kanssa pystyy.
Kaikki tämän päivityksen kuvat ©Tiina Kankaanpää.
ps. Päivitin myös molempien koirien omia sivuja.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Kevät on ollut niin täynnä kiireitä, että koko blogin pitäminen on jäänyt. Kevään suurin merkkipaalu on varmasti ollut se, että Awa on virallisesti julistettu terveeksi (kunnes toisin todistetaan). Eli huhtikuun lopusta lähtien Awa ei ole saanut yhtään lääkkeitä ja seurantana otettu toukokuun verikoekin oli arvoiltaan hyvä.
Ilmoitin Awan agilityn alkeiskurssille ja Nikkin tokon alkeiskurssille. Kummallakin oli ohjatut treenit kerran viikossa, päälle omat treenit ja Collieyhdistyksen toiminta. Jossain välissä piti tehdä kotonakin jotain ja töissäkin tarvi näyttäytyä. Nikkin toko teettää todellakin töitä ja mun pinnaa pitää kehittää huomattavasti sekä saada itselle nopeutta oikein palkkaamiseen.
Awan agility-ura alkoi oikeastaan jo ennen alkeiskurssia kun ilmoittauduimme mukaan koulutusohjaajien kouluttamispäivään harjoitusoppilaiksi. Siellä opeteltiin hyppyjä ja erilaisia esteitä. Olimme siis kokeilleet jo normaalin renkaankin kontaktien lisäksi ennen kuin alkeiskurssi alkoi. Alkeiskurssin käsittelykoetta jännitettiin aika paljon, mutta onneksi päästiin siitä läpi. Ja koko kurssi oli loistava! Awa tykkäsi ja rohkeasti suoritti sellaisia tehtäviä, joiden suorittaminen mua hieman epäilytti. Treenaaminen on ollut kivaa ja edistyttykin ollaan varsin mukavasti. Suurimmat ongelmat meillä on tällä hetkellä keppien aloittaminen oikealle käännyttäessä (vasen sujuu hyvin) ja mun pitää saada enemmän etäisyyttä Awaan kontakteilla. Pieniä on siis suuret murheemme, mutta varsin oleellisia koko radan suoritusta ajatellen.
Toinen mahdollisuus harjoitusoppilaana toimimiseen oli tänään. Ilmoitin meidät mukaan, koska nyt pitkällä kesätauolla on mukava päästä ohjattuihin treeneihin ja koulutuksessa kuitenkin saa lähes 30min ohjattua treeniä aika vaikeissa asioissa. Tämän päivän teemana meidän kouluttajaoppilailla oli hyppypaikan merkkaaminen ja pakkovalssi sekä jaakotus. Kaikki tehtävät siis olivat mulle täysin outoja, joskus olin kuullut pakkovalssista, mutta en tiennyt mitä se tarkoittaa. Pakkovalssi olikin yllättävän helppo juttu meille, joskin mun vasemman puolen ohjaus on edelleen hankalampaa kuin oikealta tapahtuva. Jaakotus olikin sitten huomattavasti haaseellisempi tehtävä, mutta selvittiin siitäkin lopulta kunnialla läpi. Ja nyt ollaan taas hieman pidemmällä kuin muut ryhmäläisemme, kun syksyllä koulutukset jatkuvat. 
Tarkoituksena on nyt jatkossa omissa treeneissä tehdä noita vaikeita yksittäisesteitä ja lopuksi palkita koira useamman esteen radalla. Viime aikoina ollaan radan pituudeksi tehty 6-7 helpohkoa estettä, joissa kikkailu tulee mun ohjauskuvioiden hajoittelusta.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Toinen peräkkäinen päivä Lohjalla. Aamulla aikaisin paikalle kunnostamaan näyttelyhallia. Otin molemmat koirat mukaan ja ne saivat aamulla juoksennella hetken irti hallissa kunnes seuraavat talkoilevat tulivat koirinensa paikalle. Sen jälkeen nuo joutuivatkin olemaan varsin paljon häkissä. 
Ei vaan aika millään riittänyt koirien kanssa oleiluun. Kiitänkin tässä kavereitani, jotka kiltisti käyttivät Awan ja Nikkin pihalla, kun itse en sitä olisi ehtinyt.
Awan olisi hirveästi tehnyt mieli päästä osallistumaan näyttelyyn, mutta tällä kertaa joutui tyytymään hetkittäiseen hallissa hengailuun ja yksityisposeeraukseen Tiinan kameralle. Tosin edellisen päivän tuomari tuli katsomaan Awan kuvaamista, mutta ei kommentoinut tilannetta mitenkään joten mielipide jäi epäselväksi. Harmitti aivan vietävästi ettei Awalla ollut oikeutta osallistua näyttelyyn… ehkä sitten kesäkuussa päästään kehänauhojen sisäpuolellekin.
Kyllä Awa vielä osaa poseeraamisen, vaikkakin korvat on “lomalla”. Tästä kuvasta näkeekin hyvin kuinka Awa on kuntoutunut viime kesästä.
Lihaksia aletaan tehdä lisää heti kunhan kelit päästää meidät metsälenkille ja mun nilkka paranee siihen kuntoon, että pidempiä lenkkejä voidaan tehdä. Karva on sentään alkanut jo kasvaa ettei tarvitse kotona mitään kaljurottaa katsella.
Tähän loppuun vielä Bev Whiten arvio Nikkistä tältä päivältä:
Nice neck and body. I would like her a little smaller and more feminine. Very good angulation. Her head is quite nice, I would preffer softer expression. Her rear movement needs to settle. She was moving too close. (Tricolor-PN4)
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Oma päivä meni talkoillessa, hyvä kun ehti Nikkin käyttää pikaisesti kehässä. Liekö syynä oli oma levottomuus ja malttamattomuus, mutta Nikki oli todella rauhaton eikä seissyt kunnolla paikallaan vaikka asettuikin pysähtyessä suht nopeasti oikein.
Kilpailuluokkana juniorit ja tuomarina Bev White, Iso-Britania.
Nice bitch but too big. Head is too heavy and expression could be softer. Very good angulations. Super neck. Moves with hocks too close together. Arvosana H.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Siitä on näköjään vierähtänyt jo melkoinen tovi kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Moni asia on muuttunut ja paljon on tapahtunut.
Ensimmäkin Tehobaktin syöttäminen ei ollut hyvä ratkaisu. Se ilmeisesti esti kortisonin imeytymistä, koska Awan veriarvot heikkenivät varsin rajusti kuukauden aikana. Keskusteltuani eläinlääkärimme kanssa päädyttiin jatkamaan lähes entisellä annostuksella ja jättämään täysin Tehobaktin antaminen. Tilalle tuli tarvittaessa annettava Canicur Pro. Jo kahden viikon jälkeen veriarvot olivat kohonneet huomattavasti, vaikka kortisoniannosta ei nostettu lainkaan.
Samaisella lääkärikäynnillä Awa alkoi hilseillä ihan hirveästi ja näyte otettiin välittömästi ja siitä löytyi hilsepunkki. Päädyimme lääkitsemään sitä ulkoisesti Strongholdilla, ettei Awan maha rasitu yhtään enempää. Annan siis 3 annosta Strongholdia molemmille koirille 2 viikon välein.
Veriarvojen parannuttua Awa on tullut todella leikkisäksi ja energiseksi. Remmilenkit on välillä yhtä tuskaa kun Awa haastaa Nikkiä leikkimään ja riehuu kuin pahainen pentu. Joskus tuntuu, että Nikki on vanhempi kuin Awa, ainakin käytöksen perusteella. Tosin osan Nikkin käytöksestä varmastikin selittää sen ensimmäiset juoksut.
Nikkin juoksujen ja tuon hilsepunkin takia ollaan oltu eristyksissä lähes kuukausi. Pari kertaa ollaan nyt tavattu tuttuja narttuja, mutta uroksia ei olla nähty kuukauteen. Parhaani mukaan olen pyrkinyt juoksuttamaan koiria umpihangessa, jotta saisivat purkaa pahinta turhautumistaan. Metsässä on varmaan metri lunta ja mulla on ollut koko kuukauden auton kanssa ongelmia, joten kunnollisille pitkille metsälenkeillekään ei olla päästy ja koirapuistot on olleet täysin kiellettyjen listalla.
Nikkin kanssa kävimme syksyllä pentukurssin ja nyt olen parhaani mukaan yrittänyt jatkaa kouluttamista kotona. Ollaan opeteltu ohituksia (Nikki näyttää olevan varsin pehmeä koira, koska yksi paha jättää aika pitkät jäljet jos se tulee ulkopuolelta vaikka kestääkin mun komentamista) ja ulkopuolisiin ärsykkeisiin reagoimattomuutta. Tietyt asiat on edelleen hillittömän pelottavia (henki pihisten kiskovat vastaantulijat erityisesti), mutta edistystä on tullut pienin askelin lähes kaikkialla.
Paksu lumi ei tunnu Nikkiä haittaavan, sinne se kiipeää umpihankeen ja pyörähtää itsellensä tasaisen alustan tarpeiden tekemistä varten. Awasta se näyttää olevan aika ällöttävä ajatus. Vastaavasti Awa juoksee kepin perässä vaikka metrisen lumivallin läpi ja Nikki odottaa, jotta Awan tekemä ura on tarpeeksi helppo kulkea… Jälleen mulla on siis kaksi koiraa, joiden luonteet eroavat selkeästi toisistaan vaikka niissä on paljon samaakin.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Tänään oli jälleen Awan kontrollikäynnin aika. Innoissaan Awa meni sisälle eläinlääkäriasemalle, ilmoitti tulostaan haukahtamalla heti kun näkin ensimmäisen ihmisen. Käytiin puntarissa ja yllätettiin itsemme perusteellisesti. Awan paino oli pudonnut 2kg kuukaudessa! Painoa on vieläkin 23,4kg, mutta siis paljon paremmat lukemat kuin viime käynnillä. Ollaan me jotain tehty oikein tässä välissä.
Eläinlääkärin tutkimuksen mukaan Awa voi hyvin ja nyt jäädäänkin odottamaan vain virallisia verikokeen tuloksia, jotta voidaan päättää saadaanko vieläkin pudottaa kortisonin annosta. Samalla kysyin tämän syksyn madottamisesta ja suositus oli, että Awaa ei madotettaisi nyt syksyllä lainkaan kun reilu kuukausi sitten otetussa ulostenäytteessä ei mitään matoihin viittaavaa ollut löydetty. Nikki madotetaan aivan normaalin kaavan mukaan, mutta ei lähdetä rasittamaan toipuvaa koiraa ylimääräisillä lääkkeillä.
Lääkityksen rasituksesta johtuvaa satunnaista ripulointia ollaan nyt hoidettu TehoBakt kuurilla (syötän ainakin kuukauden) ja pahempina aikoina ensiavuksi Canicur Pro -tahnaa, joka on osoittautunut erittäin hyväksi ensiavuksi ja pienikin määrä riittää.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Nikki ei ole yhtään ahne. Huomio, että etutassut eivät osu namin jakajaan vaan roikkuvat alaspäin. Melkoinen tasapainonäyte siis tallentui filmille.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Olimme talkooporukalla töissä näyttelyssä ja sen osalta olikin mielenkiintoinen ja antoisa päivä. Tuli opittua paljon kaikkea uutta näyttelyiden järjestelyiden hoitamisesta päivän mittaan. Uutena kokemuksena ryhmäkehien kokoaminen ja arvostelukehään saattaminen.
Nikkikin pyörähti kehässä, esittäjänä Nikkille ennalta täysin tuntematon ihminen. Itse kun onnistuin edellisenä iltana telomaan jalkani enkä pystynyt juoksemaan tai kyykistymään nilkkani kanssa. Colliet arvosteli Nina Janger:
7,5kk vanha melko hyväntyyppinen narttupentu. Melko hyvä pää. Hyvät korvat. Riittävä kaula. Melko avoimet kulmaukset. Seisoo takaraajat pihdissä. Erinomainen karvanlaatu. Liikkeessä takakorkea. Kantaa häntäänsä turhan korkealla. Voisi liikkua pidemmällä askelleella. Rauhallinen, miellyttävä esiintyminen.
Tuomari löysi Nikkistä sen mitä itsekin osasin sanoa. Tällä hetkellä Nikki on takakorkea ja olen varsin tyytyväinen arvosteluun ja erinomaisen tyytyväinen Nikkiin itseensä sen suhteen kuinka hyvin se käyttäytyi kehässä vieraan ihmisen viemänä kun itse olin lähettyvillä. Yhtään ei vinkunut perään vaan keskittyin siihen mitä olivat tekemässä. Kelpo koiran alku siis, vaikka en taustansa perusteella odottakaan kehittyvän mitään rusettikonetta.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Nikki, 5kk 1vk (5month 1week), judge Fran Kaye:
Tri of good size and height of length ratio. Correct wedge-head, good back skull. Good neck and fore chest. Little high on the rump, whitch shined in the rear movement. Front needs to tighthen. She is just a baby. Lovely dark eyes and pleasing expression.
Sijoitus luokassaan toinen. Olen oikein tyytyväinen kaikkien kolmen sisaruksen laatuarvosteluun vaikkakin vain Mitra-veli sai KP:n ja oli lopulta VSP-pentu. Paikalla nähtiin myös merle-veli Aatu, joka oli myös varsin komea raaminen uroksen alku.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
