Archive for November, 2009
Haava näytti parantuneen niin hyvin, että päätin poistaa tikit tänään. Hieman jännitti, kun en ole aiemmin yhtäkään tikkiä poistanut. Pyysin miehen avuksi ja aloitimme operaation tikinpoiston. Hain punkkipihdit ja teräväkärkiset sakset. Petfleksi ja muut sidokset pois ja tutkimaan miten tikit on jalkaan ommeltu. Kyllähän se sitten selvisivät kun tarkkaan tiirailu, mutta ei voi kuin ihmetellä sitä solmujen määrää mitä lääkäri oli tikkeihin laittanut. Ainakin kuusi peräkkäistä solmua molemmissa langoissa ja toinen lanka oli vielä pujoteltu ristipistotyyliin haavaan. Huoh… ei ihme, että ne olisivat tarjonneet ilmaisen tikkien poiston. :-p
Tikit on siis pois, jalka aika siisti vaikka arpi vielä näkyykin ja kohta on karvaton. Awa nauttii kun ei tarvitse pitää tassusidettä. Ja huomenna päästään taas pitkästä aikaa ulos riehumaan, jos ei muualle niin koirapuistoon. 
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Kolmas päivä tassu paketissa. Siteen vaihto alkaa jo sujua kätevästi, joskaan en osannut varoa nivelen yli tulevan osan kiristyksessä ja jouduin lenkin jälkeen löysyttämään sidettä siitä ja vastaavasti hieman kiristämään alempaa.
Yllättävän hyvin Awa on alistunut siteen pitämiseen. Ei vielä ole yrittänyt repiä sitä pois (mitä vähän hammasteli tuota liian kireällä ollutta kohtaa). Yritin jättää mahdollisimman paljon varpaita vapaaksi, jotta kävely tuntuisi mukavammalta, mutta side kuitenkin suojaisi tikkejä.
Lääkkeet menee nyt kuolauttamalla. Eli murokippo viereen ja kun Awa kuolaa niin suu auki ja tabut kielen päälle nieluun ja kuono kiinni. Ei tarvi pahemmin tapella ja murojen syönnin jälkeen se juo viettä niin lääkkeet eivät jää ruokatorveen sulamaan.
Iltalenkillä Awa olisi halunnut juosta. Ilmeisesti tassu ei ole pahemmin kipeä, kun hölkkäämisen (mä kävelen!) jälkeen ei kuitenkaan tarvitse ontua. Voi kun jalka paranisi pian ja pääsisimme kunnollisille lenkeille ja koirapuistoilemaan….
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Aamulenkillä kävimme tuossa lähimetsikössä, jossa ollaan koko täällä olon ajan käyty revittelemässä pahimmat paineet pois. Niinpä tänä aamunakin Awa laukkaili pitkin kallion reunaa ja näytti nauttivan suuresti tilanteesta. Kääntöpaikalla Awalla on tapana kiertää suuri ympyrä aidatun alueen reunoja pitkin ja mennä sen jälkeen tarpeilleen, niin tälläkin kertaa.
Käännyimme paluumatkalle ja suunnittelin jo ottavani Awan fleksiin kun se poikkesi hetkeksi polulta. Palatessaan sen toinen takajalka näytti tummalta ja mietinkin mihin Awa olisi sen voinut sotkea. Pysäytin sen ja laitoin fleksin kiinni. Tarkempi tarkastelu osoitti, että tassusta vuotaa runsaasti verta! Jopa sen verran paljon, että vuodon kohdan paikallistaminen oli vaikeaa eikä ihan kaikesta voinut olla varma. Löysin kuitenkin oletetun vuotokohdan ja painon sitä tyrehdyttääkseni vuodon.
Painaminen ei saanut vuotoa tyrehtymään, joten soitin miehelle, että pakkaa lapset mukaansa ja tulee ajamaan meidät eläinlääkärille. Sen jälkeen yritin soittaa meidän omalle ell-asemalle, joka ei tietenkään ollut viikonloppuisin auki. Seuraava soitto oli tutulle eläinlääkärille, mutta hänkään ei vastannut puhelimeen. Seuraava vaihtoehto oli soittaa lenkkikaverilleni ja kysyä missä on lähin auki oleva eläinlääkäriasema ja hän kertoikin kolme paikkaa jonne voisimme yrittää.
Päädyimme siis ajamaan lähimmälle ja en voinut uskoa hyvää tuuriani kun pääsimme suoraan sisälle (hieman myöhemmin kuulin, että heillä oli pitänyt olla leikkaus, joka oli peruuntunut viime hetkellä). Awa punnittiin (laihtunut reilut puoli kiloa edellisestä punnituksesta) ja sydän kuunneltiin. Sen jälkeen annettiin rauhoite ja odotettiin nukahtamista. Nukahtamisen jälkeen nostettiin koira pöydälle ja aloitettiin tassun parturoimisella. Tassussa oli vain yksi haava, joka oli koko ihon lävistänyt siistireunainen viiltohaava. Lihakset ja jänteet olivat vahingoitumattomat. Haavan sijainnin takia -pari senttiä anturan yläpuolella- laitettiin pari tikkiä ja kunnollinen tassuside. Kipulääkettä ja antibioottia pistoksena ja tabletteja mukaan. Tikit saisivat olla 12 päivää. Kyseinen asema ei kuulemma veloita mitään tikkien poistosta ellei itse halua niitä poistaa.
Nyt Awalla on tassussa sen omiin väreihin sopiva lila tassukuvioinen side. Apteekista kävin ostamassa lisää sidetarpeita, koska side tarvii poistaa päivittäin haavan suihkuttamisen vuoksi. Apteekin täti tosin väitti että kyseistä sidettä voi pestä, mutta mun mielestä noi itse liimautuvat on kyllä kertakäyttöisiä eikä pestäviä. Mukaan siis tarttui kolme rullaa petflex-sidettä (vihreää tähdillä, lilaa täplillä ja pinkkiä lila-sydämmillä) sekä paketillinen irtovanua varpaanvälien suojaamiseen. Pääsee taas verestämään vanhoja tassusiteen tekemisen taitoja. Enpä ole joutunutkaan tassusiteitä virittelemään viimeiseen 7 vuoteen kun Leksan kipsauskierteestä päästiin eroon.
Mietityttää vaan kuinka Awa kestää sen ettei ainakaan seuraavaan viikkoon saa revitellä tuon tassunsa kanssa eli joudutaan olemaan remmilenkkien varassa. Ei leikkiä koirakamujen kanssa, ei spurtteja metsikössä… ei siis mitään. Kävin ostamassa kaupasta oikeita luita ajanvietteeksi. Jotain muutakin tarvinee keksiä.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Itäpuolen epävirallinen collieiden kokoontumisajo tapahtui jälleen kerran Länsimäen koirapuistossa. Tuplasimme jälleen kerran edellisen kerran osallistujamäärän, joten nyt koiria oli jo kahdeksan, mutta kaikki narttuja. Edellisen kerran sentään oli pari urostakin.
Paikalle ilmestyi myös yksi erittäin kauniin värinen blue merle australianpaimenkoiranarttu. Lisäksi hieman myöhemmin paikalle tuli boksereita, kultainen noutaja, doggi, rottweiler…. eli lopulta Awakin sai taas siedätystä muun rotuisia koiria kohtaan.
Paikalla olleista collieista mainitsemisen arvoinen oli Awan siskon tytär. Ja tietysti Awan rakas Sohvi kaveri.
Vaarallisen tilanteen aiheuttivat kaksi uroskoiraa, joista toinen kävi haastamassa kaikkia taisteluun (myös narttuja!) ja lopulta sai teiniuroksen vastaamaan haasteeseensa. Urokset ottivatkin sen verran rajusti yhteen, että tarvittiin molempien omistajat niitä irroittamaan eikä se siltikään onnistunut ekalla yrityksellä. Ja tämä kaikkia haastanut uros oli vielä jälkeenpäinkin aggressiivinen. Onneksi omistajansa tajusi siinä vaiheessa häipyä paikalta koiransa kanssa. Eikä meillä kenelläkään sattunut olemaan mukana näitä “erotuomarikoiria” jotka yrittävät estää toisten tappelua tai muuten vain osallistua siihen täysin ulkopuolisena.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Ihminen kokee suurta epävarmuutta joutuessaan päättämään asioista tilanteessa, josta hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta eikä tietoja päätellä oikeaa ratkaisua. Toiset reagoivat tilanteesta tulevaan stressiin hämmentymällä ja jähmettymällä, toiset ärsyyntyvät ja kiukuttelevat kunnes ratkaisu löytyy. Samoin toimii koira, jonka ei ole annettu itse selviytyä haastavista tilanteista; toiset panikoi ja toiset rähjää.
Toiset koirat ovat saaneet kulkea vapaammin ja itse ratkaista eteen tulevia ongelmia. Ovat päässeet haistelemaan ohi kulkiessaan niiden silmiin omituiselta näyttäviä kiviä, lepattavia pressuja ja toisten koirien ohi on menty ilman, että ohittamisesta tehdään sirkus tai voimain mittelö.
Vanhemmat koirat osaavat opettaa nuoremmille ongelmien ratkaisemista ja oikean käytöksen mallia. Toisaalta esimerkiksi Awan emä selkeästi rohkaisi Awaa ja antoi sen kuvitella olevansa rohkeampi ja isompi kuin se oikeasti olikaan. Ottaen huomioon millainen patriarkka Dixie on normaalioloissa, lenkkilaumamme kiistaton pomo ja oman laumansa pomo, niin meillä kotona Awa sai ryöstää luut, hyppiä päälle, komentaa pois kipolta… siis ihan kuin se olisi hoitanut pieniä pentuja, joille melkein kaikki on sallittua ja Awa oli kuitenkin jo yli 2 vuotias!
Toisaalta sen “käsittelyn” jälkeen Awa on ollut paljon reippaampi ja on alkanut toimia saman mallin mukaan tavatessaan itseään arempia ja/tai nuorempia koiria. Kaverikoirat saa pätkiä tassulla ja painia varsin rajustikin ilman, että Awa kokisi oman olonsa uhatuksi. Ja ne kylmäkirsuiset urokset pistetään ruotuun niin tiukasti, että karvatupotkin saattavat irrota ellei muuten usko, vaikka herrasmiesmäisesti käyttäytyvät uroskoirat kelpaavatkin leikkikaveriksi, jopa painikaveriksi, kunhan muistavat pitää sen kuononsa pois hännän alta. 
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Päivällä sovimme koirapuistotapaamisesta Länsimäen koirapuistoon. Ehdimme sinne ennen Sohvia ja Sallaa. Paikalla oli taas runsaasti Awan ällöämiä “kylmäkuonoisia” uroksia, mutta nyt tutustuminen sujui paremmin kuin edellisellä kerralla. Ihan niin paljon ei Awa jaloissani pyörinyt.
Sohvin saavuttua tytöillä oli hyvin hauskaa keskenään ja yksi kultaisen noutajan urospentukin pääsi leikkiin mukaan. Viihdyimme poikkeuksellisesti puistossa yli kaksi tuntia, Awalla oli hauskaa ja mulla riittävästi vaatetta päällä.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Alkuperäinen suunnitelma oli mennä kalalenkille, mutta paikalle ilmestynyt peuranmetsästäjien ryhmä sai mielemme muuttumaan ja suuntasimme Bisalle.
Mukana olivat Awan lisäksi Dave ja Bart. Tutkimme uusvanhoja polkuja ja pois tullessamme törmäsimme vielä tuttuun narttulaumaan; Iida, Alma, Selma, Essi ja Sohvi. Ja kaikilla oli niin mukavaa.
Keli oli paikoittain aika liukas ja rapainen, mutta siitä huolimatta viivyimme lenkillä puoli toista tuntia! Voiko sunnuntaipäivää paremmin aloittaa kuin reippaalla ulkoilulla? Sen jälkeen Awa tyytyikin lepäämään kotona minun leipoessa leipää.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Parin päivän sairastamisen jälkeen tänään on ollut todellinen lepopäivä. Aamulenkillä Awan suoli toimi normaalisti, mutta päätin kuitenkin antaa sen toipua rauhassa. Niinpä Awa jäi kotiin Back on Track -mantteli päällään torkkumaan sohvalle kun suuntasimme lasten kanssa HopLopiin. Illalla Awa pääsi vielä rauhalliselle kävelylenkille, eikä se tainut enempää halutakaan, koska nukkuu nyt rauhallisesti omalla paikallaan.
Huomiseksi on sitten sovittu enemmän liikuntaa, joten paras kerätäkin voimia jaksaakseen riehua kavereiden kanssa metsässä.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Aamulla heräsin siihen, kun Awa oksensi. Jostain syystä siinä vaiheessa herää välittömästi aivan pirteäksi, vaikka normaalisti aamuheräämiset ovatkin hitaita ja jotenkin tahmeita. Oksennus löytyi sitten sen omalta lattiatyynyltä eli pääsin aika vähällä pesemisen suhteen. Pian Awa kuitenkin alkoi täristä siihen malliin, että sillä on todella kiire ulos ja niinpä pyysin miehen pukemaan nopeasti päälleen ja lähtemään pihalle. Sillä aikaa saisin siivota sotkut ja valmistella muutoin aamua.
Niiden palattua ulkoa annoin uuden annoksen Attapektiä ja reilun lorauksen piimää. Piimä ei oikein tuntunut maistuvan, mutta puolta tuntia myöhemmin Awa kuitenkin suostui syömään ruokansa (ajattelin sen helpottavan oloa jos kyse on vain liian vahvasta ruuasta), pakkohan sen on energiaa jostain saada kun mulla ei kaapissa sattunut Canicuriakaan olemaan, Nutrisalista puhumattakaan.
Tekstailin heti töihin päästyäni eläinlääkärikaverilleni ja kysyin olisiko hänellä työpäivässään Awan kokoista koloa mikäli tilanne ei lähde paranemaan. Miehen opastin käyttämään koiraa riittävän usein pihalla ja antamaan sille uuden annoksen piimää vielä keskellä päivää. Sainkin puolen päivän jälkeen kotoa tiedon, että maha on rauhoittunut ja Awa nukkuu eli pahin on ohi.
Kotiin päästyämme käytin Awaa vielä pariin otteeseen ulkona, mutta tilanne oli selkeästi parantunut ja ripuli loppunut. Muutoin otimme hyvin rauhallisesti ja iltaruuan tarjosin runsaalla piimällä.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Ainakin kun puhutaan raa’asta hirvenluusta. Awalla on maha sekaisin. Kokeneena luun syöjänä annoin sen syödä omaan tahtiinsa ja aamulla annoin normaalin ruoka-annoksen tasoittamaan ruokavalion muutosta.
Sain kuitenkin huomata, että Awan maha on aivan sekaisin. Ensiavuksi annoin sille maksimi annoksen Attapektiä ja perään reilu loraus piimää.
Ehdittiin kuitenkin ennen katastrofia pyörähtää Länsimäen koirapuistossa itäpuolen colliemiitissä. Paikalla oli taas runsaasti muun rotuisia koiria siinä vaiheessa kun menimme sisälle. Awa yritti kovasti tukeutua minuun, joten tein pikaisen päätöksen pysyä liikenteessä kunnes se on rauhoittunut. Vastaavaa tukeutumisreaktiota ei ole tullut Vermon puistossa, mutta täällä uudessa paikassa ja uusien koirien keskellä se näkyy erittäin voimakkaasti. Siedätystä, siedätystä ja vielä kerran siedätystä. Omien hermojen on vaan pidettävä ettei itse pahenna koiran pelkoja.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
