Archive for October, 2009
Viimeinen viikko on mennyt ilman pyörälenkkejä eikä metsäänkään olla päästy riehumaan kavereiden kanssa. Vermossa käytiin, mutta koska siellä ei ollut muita narttuja leikkikaveriksi, niin juokseminen jäi vähemmälle. Eli Awalla on tylsä, siis t y l s ä ä, ja siihen pitäisi keksiä jotain muutosta.
Tänään intoiduin leikkimään sen kanssa sisällä: leikkipainia, murinaa ja varovaista hammasotetta. Vähän mietin, että kärsiikö mun johtajuus tästä, mutta välittömästi kun leikin lopetin niin Awakin rauhoittui. Eli koska johtaja aloittaa leikkinsä ja lopettaa leikkinsä koska haluaa koen edelleenkin olevan meistä se pomo. 
Omat ajatukset on jo suuntautuneet viikonloppuun ja siihen mitä mun on pakattava Awalle mukaa matkalle. Ruokaa, hihna, passi.. tarvitaankohan muuta? Tarvinee tarkistaa kasvattajalta haluaako hän häkin tai muuta tarviketta mukaansa.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Illalla satoi ja lähdimme hieman myöhässä Vermoon. Paikalle päästyämme portilla oli vastassa uroslauma. Siis yhdeksän urosta eikä yhtään narttukoiraa. Awahan oli suorastaan innoissaan – NOT. Kaikki pojat tulivat ahdistelemaan ja nuuskimaan porukan ainoaa tyttöä. Pariin otteeseen pojat saivatkin kiukkuiset häädöt.
Puolisen tuntia myöhemmin paikalle saapui myös toinen nahkatyttö Suna ja urosten kiinnostus jakautuin näiden kahden kesken. Silloin myös Awa intoutui juoksemaan sekä leikkimään Sunan kanssa.
Kotiin lähdettiin märkinä, mutta sen verran Awa oli liikkunut, että varsin mielellään käpertyi omalle paikalleen nukkumaan.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Sunnuntai valkeni tihkusateisena. Aamulla ensimmäisenä kahvin keittoon ja uuni lämpenemään. Aamutoimet vaatteteiden vaihtoineen ja sen jälkeen pasteijat uuniin ja itselle kuppi kahvia. Ensimmäinen erä pasteijoita jäähtymään ja toinen pelti uuniin. Sen jälkeen laitoin pullat paistumaan ja aloin pakkailla muita buffettikamoja laatikoihin ja pusseihin. Muistinpa viimein keittää termariin vettäkin.
Kävin hakemassa auton oven eteen ja lähdin pakkaamaan autoa. Kun kaikki tavarat olivat autossa, niin suuntasin Nesteen pihalle tapaamaan Sallaa ja ajoimme siitä yhdessä Sahaajankadulle. Paikalle ehdimme ensimmäisten joukossa. Sallan autosta tyhjättiin buffettikamat mun autoon ja lähdin etsimään reittiä, jolla auton saisi ajettua suoraan kentälle.
Aika helposti se ajoreitti lopulta löytyi ja pääsimme kasaamaan näyttelypaikkaa kuntoon. Osa porukasta lähti merkitsemään kehiä, osa kasaili telttoja. Buffetti telttoineen perustettiin auton takakontin jatkeeksi. Saimme kaikki ajoissa valmiiksi eikä talviaikaan siirtymisestä huolimatta paikalle eksynyt yhtäkään väärin kellonsa katsonutta.
Koiria paikalla ilmoittautui noin sata. Keli pysyi pilvisenä ja kosteana, mutta pientä ajoittaista tihkusadetta lukuun ottamatta porukka pysyi kuivana. Kylmä kyllä oli, mutta mitäpä voi odottaa lokakuun lopun säältä. Buffetin kuuma mehu teki todella hyvin kauppansa, jopa niin hyvin että meidän kuuma vesi oli loppua. Salla ahkerana piipahti termoskannujen kanssa kotiinsa keittämään meille lisää vettä ja toi samalla lisää mehutiivistettä. Ikävä kyllä, tauko kuumien juomien myynnissä vähensin myös kaikkien muiden tuotteiden myyntiä eli otamme tästä opiksemme ja seuraavan kerran yritämme saada vielä enemmän termoskannuja, joissa on puhdasta kuumaa vettä teelle ja mehulle.
Raitis ilma ja melko monta tuntia ahertamista, joten illalla saunassa lämmiteltyäni olin aika valmis suoraan sänkyyn. Vielä tänäkin aamuna tuntui ettei vaan jaksa pysyä hereillä (lauantaisilla pihatalkoilla ei varmasti ole mitään osuutta raitisilmamyrkytykseen 
). Pelkällä tahdon voimalla sinnittelin tämän päivän läpi. Nyt odotan, että Awa käy iltalenkin ja pääsen itse nukkumaan.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Pihatalkoiden lomassa valmistauduin huomiseen match shown järjestämiseen. Kävin läpi kauppaostokset, suunnittelin auton pakkaamisen, sain viimeiset mukaan otettavat tavarat kotiini ja laskeskelin paljonko mulla aamulla kuluu aikaa pullien ja pasteijoiden paistamiseen. Toivottavasti huomenna on hyvä ilma…
Eli Sahaajankadun kentällä nähdään, jos sinne tulette. Tässä vielä linkki tapahtumamainokseen: Match show
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Tänään ei ole paljon muuta kertomisen arvoista tullut tehtyä kuin istuttua palaverissa sunnuntaisen match shown tienoilta. Iltalenkillä käytiin Awan kanssa pikaisesti ja se selkeesti vaati päällensä Leksan vanhan toppamanttelin, kun meillä on nyt menossa BoTiton viikko.
Tervetuloa mätsäriin Sahaajankadulle! Palkinnot on hyviä ja henkilökunta miellyttävää. Mukaan pääsevät myös x-rotuiset ja pennut sekä oma luokka kaikille junior-handlereille. 
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
©Satu Renko
Tai siltä ainakin tuntuu kun seuraa tuota alati pienenevää narttujen laumaa vermon koirapuistossa. Moni nartun omistaja on kuukauden mittaisella “juoksutauolla” odottamassa, että oman koiran kiima-aika menee ohi. Me ollaan vielä säästytty siltä, joten jälleen painikaksikko Awa ja Sohvi suuntasivat kulkunsa puistoilemaan. Paikalla oli varsin paljon pehkouroksia, mutta vastaavasti huomattavan vähän nahkoja, joista yleensä pääosa on narttuja.
Olimme paikalla kahtakymmentä vaille seitsemästä kahdeksaan. Tapasimme tutuista koirista Kaapon ja juttelimme omistajan kanssa Back on Track -manttelin hankinnasta sekä lehtijuttujen kirjoittamisesta. Josko tässä samalla tuli alustettua yksi ensivuoden numeroon tuleva juttukin ideointi asteelle.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Rohkeasti suuntasimme työpäivän jälkeen metsälenkille. Lumi oli suurimmalta osalta sulanut ja maa oli varsin mustaa ja todella märkä sekä paikoittain myös ikävän liukasta. Pitkospuusillalla ei edes koiran tassut pitäneet vauhdikkaammassa menossa.
Viime talvena tällaisella kelillä metsässä sai olla täysin rauhassa, mutta nyt siellä oli yllättävän paljon elämää. Ensimmäisenä vastaan tuli metsästä poistuva koirakko, sen jälkeen näimme kaksi henkilöautoa ja pari mönkijää. Mönkijäporukkaa hieman kauhistelimme: molempien mönkijöiden päällä oli aikuinen kuski sekä kaksi pientä lasta eikä kenelläkään kypärää päässään! Todella turvallista menoa hämärtyvässä metsässä kun he vielä olivat menossa syvemmälle metsään.
Nina oli käynyt jo aiemmin aamupäivällä samalla lenkillä ja kertoili meille kuinka kaunista metsässä oli ollut aamulla. Nyt kaikkialla oli vain kuraa ja liukkautta. Kylmyys ei hirveästi haitannut, oli oikeastaan pukenut jopa hieman liikaa päälleni. Selvisin lenkistä kuitenkin hyvin ilman suurempia ongelmia. Retkeilykengätkin osoittautuivat oikeaksi valinnaksi tänään.
Awalla oli mukana uusi heijastava panta ja vilkkuvalo sen lisäksi. Autolle päästyämme laitoin vielä Back on Track -manttelin niskaan pitämään lihakset lämpiminä. Sen verran reilusti viiden nartun porukka juoksi ja leikki, että palauttava lepo tulee tarpeeseen. Awakin vaikuttaa tyytyväiseltä kun on saanut juosta pahimmat paineet kavereiden kanssa. Huomenna lähdetään sitten vermoilemaan, katsotaan ketä kaikkia kavereita tällä kertaa nähdään koirapuistossa. Ainakin suunnitellaan sunnuntaisen Sahaajankadun match shown työnjakoa.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Nuorilla koirilla on usein mörköiäksi nimitetty kausi, jolloin ne tuntuvat säikkyvän kaikkea tyhmää, mihin eivät ole aiemmin reagoineet. Siinä vaiheessa on viisainta olla lähtemättä “leikkiin mukaan” ja unohtaa koiran sääliminen. Koirat nyt luonnostaankin saattavat säikähtää jotain uutta ääntä tai tapahtumaa, mutta palautuvat nopeasti ilman jäljelle jäävää pelkotilaa. Sen voisi selkeimmin ehkä todeta luonnetestin arviolla “laukauskokematon” eli koira reagoin ensimmäisellä kerralla, mutta tapahtuman toistuessa sen säikähtämisreaktio vähenee selkeästi kunnes se ei lopulta enää reagoi ääneen kuin ehkä kääntämällä päätä sen suuntaan.
Kolarin vuoksi autoilua pelänneet koirat olen siedättänyt uudelleen menemällä itse niiden seuraksi kuljetustilaan. Itse istuin rauhassa passiivisena paikalla enkä yrittänyt erityisesti rauhoitella kumpaakaan. Annoin kyllä koiran tulla kylkeeni kiinni rauhoittumaan ja siinä vaiheessa kiersin käteni sen ympärille, mutta en puhunut mitään. Toinen koira palautui täysin rennoksi matkustajaksi ja toinen istui kuolaamatta sekä tärisemättä, mutta ei uskaltanut maata liikkuvassa autossa. Huomattava edistys kuitenkin siihen, että koira ei suostunut edes itse menemään autoon.
Samoin mörköikäiselle nuorelle koiralle olen esitellyt pelottavia asioita ilman suurempaa hössötystä. Kun se on selkeästi pelästynyt vaikkapa tuulessa lepattavaa moottoripyörän peitettä, olen rauhallisesti mennyt itse koskemaan peitettä. Sen jälkeen Awa on uskaltanut itse koskea kuonolla sitä ja nuuskia perusteellisemmin. Samaa tekniikkaa ollaan käytetty lenkille ilmestyneeseen koristepylvääseen, tielle jätettyyn parvekelasilavaan, jonka suojamuovit lepattivat tuulessa…
Varsinkin kun on kyse koirasta, joka voimakkaasti reagoi omistajan eleisiin, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen ettei omalla käytöksellään vahvista koiran pelkoja.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Mistähän ihmiset ovat saaneet päähänsä, että kouluttamaton koira on sama asia kuin koira jolla ei pysty ottamaan osaa kilpailuihin? Silti tämä kouluttamaton koira osaa olla sisäsiisti, luokse tulon, istua, maata, antaa tassua… ihan vain muutamia taitoja mainitakseni. Siis ihan itsekseenkö se koira on oppinut, että istutaan kun omistaja pyytää? Enpä usko. Kyseisen taidon opettamiseen vain ei tarvita pakotetta, vaan se tapahtuu “automaattisesti” positiivisen vahvistamisen kautta. Esimerkiksi koira kerjää pöydän ääressä ja sille sanotaan istu, jotta se kuono siirtyy kauemmas ja toiminta palkataan makupalalla. Yllättäin koira osaa muuallakin istua, mutta sitä “ei ole koulutettu”.
Ensimmäisiä asioita, joita pennulle opetetaan ovat sisäsiisteys, luokse tuleminen ja pannan pitäminen. Mitään näistä se ei osaa syntyessään, joten ihminen kouluttaa totuttaessaan koiran haluttuun toimintamalliin. Uskallankin siis väittää, että täysin kouluttamattomia koiria on hyvin harvassa. Mutta näitä puutteellisesti tai virheellisesti koulutettuja sitten sitäkin enemmän.
Suurin ongelma näiden omistajansa mielestä kouluttamattomien koirien kohdalla on se, ettei omistaja ole sisäistänyt ehdollistaneensa (=kouluttaneensa) koirallensa sen käytöstavat. Remmirähjääjää kiskotaan remmistä (vahvistetaan käytöstä) tai arkaa koiraa säälitään ja hyväksytään sen pelko (koira ymmärtää, että on hyväksyttävää pelätä). Nämä lienevätkin niitä hankalimmin pois opetettavia toimintatapoja, koska ohjaajan oma elekieli on saatava muuttumaan ennen kuin koiran käytöstä saadaan muutettua. Sen vuoksi myös osa näistä aroista ja remmirähjistä lopettavat käytöksensä kun ihminen niiden remmin päässä vaihtuu!
Helpoin tapa testata johtuuko koiran käytös omasta elekielestä on antaa koira luotettavalle vieraalle ihmiselle vaikean tilanteen ajaksi ja seurata itse käytöstä sivusta. Koira joka pelkohaukkuu vastaantulijat saattaa uuden ihmisen kanssa ohittaa ne vastaan tulevat ihmiset täysin reagoimatta niihin tai sen käytös lievenee huomattavasti. Ellei ole pelkoa, että koira voimalla karkaa testaajan käsistä on ehkä parempi ettei hän tiedä miten koira reagoi, jotta testaaja itse (ellei ole todella kokenut koiraihminen) ei vahvista koiran käytöstä.
Hyvänä esimerkkinä oli kun annoin koiran hoitoon. Hoitaja tiesi koiran pelkäävän lapsia (ajattelin ettei synny vaaratilanteita), mutta ei muuta. Kyselinkin koiran käytöstä sen palattua hoidosta ja sain vastaukseksi ettei se ollut reagoinut muuhun kuin niihin lapsiin. Tästä tein johtopäätöksen, että koira reagoi mun (eli ohjaajansa) omaan käytökseen todella voimakkaasti eikä oikeasti pelkää mitään erityisesti. Eipä siinä sitten auttanut muu kuin yrittää resetoida oma päänsä ja tietoisesti opetella kulkemaan huomioimatta niitä omia pään sisälle kasvaneita mörköjä. Se vaati huomattavan paljon mielikuvaharjoituksia ja ajattelemista, mutta lopulta päästiin tilanteeseen, jossa koira ei enää reagoinut näihin “kamaliin” vastaantulijoihin kun itse pääsin omasta kammostani yli.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
Syysliukkautta ja kauneudenhoitoa
Posted by: Minna
Vaikka tänne etelään ei olekaan vielä talvi saapunut, niin se ei tarkoita sitä etteikö täällä olisi liukasta. Sen sain eilen keskipäivällä kokea, kun varjopaikassa oli mustaa jäätä keskellä päivää (lämpötila ulkona kuitenkin useamman asteen plussalla!). Niinpä tein periaate päätöksen, ettemme enää tänä syksynä pyöräile märällä kelillä vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tiet on kuivat.
Samoin tälle aamulle alustavasti suunnittelemani yhdistetty metsä- ja sienestyslenkki jäi tekemättä. Siellä kallioreitillä on niin paljon liukkaita kohtia etten uskalla sinne ilman seuraa lähteä. Eikä se muutenkaan olisi ollut mitään mukavaa puuhaa lilluksi kastuneessa savivellissä kahlatessa.
Joten päivän ohjelmaksi muodostui hampaiden puhdistus ja kynsien leikkaus. Pohdin hetken pitäisikö apteekista käydä ostamassa pullo koiran hammaskiven estävää ainetta , jota lisätään juomaveteen vai päätyisinkö ostamaan jotain koirille tarkoitettua hammastahnaa? Ongelmana kun on pelkästään yläkulmureiden ulkopinta, muuten hampaat näyttävät varsin siisteiltä. Ajattelin samalla vaivalla myös harjata irtoavan päällyskarvan, mutta sen hoitaminen sisätiloissa ei ole mitenkään mukavaa ja ulkona satoi sen verran että turkki olisi ollut hetkessä märkä. Otin sitten harjausvälineet anoppilaan mukaan, mutta niinpä vain satoi sielläkin, joten en päässyt harjaamaan lainkaan. 
Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Awan rentouttaminen manttelia hyväksi käyttäen. Huomenna on mentävä pitkälle lenkille sitten vaikka turkishaalariin ja sadeasuun pukeutuneena ellei keli muutoin parane. Onneksi mun viime talvisissa nastakengissä on vielä nastat talvella, vaikka ilmeisesti mun on jossain vaiheessa yritettävä ostaa itselleni Icebug-jalkimet, vaikka niistä saakin maksaa melko monta euroa, mutta katkenneita luita tai lopuksi ikää vioittuneita niveliä ei korvata parilla satasella.
Book Mark it-> del.icio.us | Reddit | Slashdot | Digg | Facebook | Technorati | Google | StumbleUpon | Window Live | Tailrank | Furl | Netscape | Yahoo | BlinkList
